Viime viikkoina on tullut lähinnä vain istutettua muutama uusi kasvi pihalle ja hoidettua niitä, sekä jo ennestään pihalta löytyviä. Pihalta löytyvän hemlokin alla on jo pitkään ollut ns. ongelmakohta, sorainen sellainen, jossa kasvoi vain niukasti joitakin hassuja rikkaruohoja. Rikkaruohot on nyt kitketty ja maata paranneltu puutarhamullalla. Haaveissani oli löytää ongelmakohtaa peittämään 'Mirato' niminen maanpeittoruusu, mutta se oli loppu joka paikasta, jossa sitä kävin kysymässä. Aloin miettiä muita ruusuja, mutta hylkäsin sitten koko ruusuidean ja ajattelin hommata jonkin pensaan ja löysinkin mieleisen: pensashanhikin vaaleanpunaisena. Paikka hemlokin vieressä on juuri otollinen pensashanhikille; aurinkoinen/puolivarjo ja sorainen eli vettä läpäisevä maa. Vaaleanpunaisen värin valitsin siksi, koska en oikein pidä keltaisesta pensashanhikin perusväristä ja niitä näkyy muutenkin joka toisen pihalla. Pensashanhikki lienee hyvä valinta, sillä se kukkii pitkään tehden uusia nuppuja aina syksyyn asti ja on mukavaa, että pihalta löytyy muutakin kuin ruusuja, sillä niitä on jokunen jo äidin kukkapenkissä.
Toivottavasti tämä kaunokainen nyt viihtyy tässä uudessa paikassaan ja kasvaa hienoksi pensaaksi. :)
.............................
Pihalle on viime postauksen jälkeen ilmestynyt myös kaksi uutta pionia. Toinen niistä on myöhemmin kesällä kukkiva 'Glory Halleluja' ja toinen on 'Sarah Bernhardt' joita nyt sitten löytyy jo 2 kappaletta vierekkäin. Tämä jälkimmäinen oli poistomyynnissä, joten pakko se oli napata mukaan.
Pionipenkki näyttää nyt tältä: edessä vasemmalla on tänä kesänä jo ensimmäistä kertaa kukkinut 'Lady Alexandra Duff' ja oikealla kaksi ovat 'Sarah Bernhardt', takana oleva on 'Glory Hallelujah'.
Kolme neljästä pionistamme on enemmän vaaleamman punaisia ja tämän 'Glory Hallelujahin' pitäisi olla tummemman vaaleanpunainen, kuten Pionien kodin lainatussa kuvassa näkyy. Tämä pioni on nyt istutuksen jälkeen alkanut kuivattaa varttaan ylhäältä päin. Syynä lienee ilmeisesti kaupassa jo tapahtunut kukkiminen tai nupun pois kuihduttaminen, joka on johtanut varren katkaisuun. Kasvilla kun kerran on ollut purkissaan aika vaatimattomat juuret, niin nyt se käyttää energiansa niiden kehittämiseen. Nämä pionithan eivät ole ainavihantia, joten maanpäälliset osat kuolevat aina talveksi pois. Pionit pitävät savimaasta, mutta vesi ei saa jäädä seisomaan niiden juurille. Tontti sijaitsee savimaalla, joten hiekkaa on tullut sekoitettua reilusti istutuskuoppaan ja harjuun, sekä ihan vähän puutarhamultaa. Vielä pitäisi pionien ympäriltäkin möyhiä maata ja sekoittaa hiekkaa siihen, jotta ne voisivat turvallisin mielin askarrella juuriaan laajemmallekin alueelle vailla hukkumisen pelkoa. Koska kyseessä on hyvin savipitoinen maa katsoin parhaaksi istuttaa pionit suositusten mukaisesti kohopenkkiin eli pieneen harjuun. Istutusväleinä on 50-70cm.
.............................
Pionien lisääntyessä piti niiden tieltä siirtää pois yksi pienehkö punaherukkapensas, joka löysi uuden paikan vadelmien ja pienehkön valkoherukan vierestä. Nyt ovat marjapuskat ja kukkapuskat omilla alueillaan. Siirron seurauksena pensas alkoi riiputtaa lehtiään juurien vaurioitumisen seurauksena ja sitä onkin sen jälkeen sumuteltu säännöllisesti. Tällä hetkellä lehdet ovat jo paremmassa nestejännityksessä, mutta osa niistä on kellastunut kasvin luultavasti ottaessa energiaa uusien juurien tekoon. Vadelmat tekivät tätä samaa, kun niiden maasta kitkettiin pois tuoksuvatukkaa ja sen ajan ne odottelivat kottikärryissä takaisin maahan pääsyä. Nyt ne ovat jo lopettaneet lehtiensä kellastuttamisen ja ovat vihreitä taas suurimmaksi osaksi.
.............................
Poistohintaan tarttui mukaan myös jo jonkin aikaa haaveissani ollut peikonpähkinäpensas. Normaalisti niiden hintahaarukka vaihtelee reilusti 20-100 euron välillä, mutta tämä minun löytämäni pieni pensaanalku maksoi vain vaivaiset 5 euroa. Koska tämä peikonpähkinä on arka ja huonosti talvehtiva, en ole ollut halukas maksamaan siitä aiemmin kovin paljon, mutta mielestäni 5 eurolla se kannatti ottaa ja kokeilla, kuinka se selviää talvesta. Istutin sen puolivarjoon marjapensaiden ja kaivon viereen. Maa on savimaata, joten lisäsin siihen hiekkaa ja puutarhamultaa. Kaivo toivon mukaan imee ylimääräiset vedet, joten peikonpähkinän varpaiden ei tarvitsisi lillua vedessä. Tälle, kuten muillekin pihan uusille kasveille, sekä osalle vanhoistakin, olisi tarkoitus antaa syyslannoitetta parantamaan talvenkestävyttää. Nämä peikonpähkinät kun eivät kuulemma tajua mennä talviunille, vaan jatkavat kasvuaan ja kuolevat sitten pakkasten koittaessa. Tämän pähkinäpensaan lehdet kuuluvat olla kurttuiset. Niitä ei siis kiusaa tuholaiset, vaikka ne näyttävätkin siltä, kuin kirvat olisivat niihin pesiytyneet.
Tässä väliaikainen suoja jänöjä ym. vastaan. Jänöjä on näkynyt pihassa jonkin verran ja ne ovat jo aikaisemmin käyneet pioneja maistelemassa (ainakin luultavasti olivat jänöjä, kun yksi pionin lehdistä oli purtu poikki ja jätetty maahan lojumaan). Ei tämä väliaikasuoja ole kovin kaunis, enkä tiedä käyvätkö jänöt kesäisin näitä pensaita mutustelemassa, mutta talveksi tämä tulee saamaan kunnon suojan ympärilleen. Lisäksi yläpuolella nuokkuviin omenapuun oksiin askartelin verkon suojaamaan tätä putoavilta omenoilta. Yöunethan siinä menee, kun miettii koska sellainen iso omenanmöhkäle putoaa tämän vänkyräoksaisen kaunokaisen päähän ja katkoo nuo kauniit hidaskasvuiset oksat.
.............................
Kaikki muu aika onkin tullut sitten vain ihasteltua kukintaansa aloittelevia kesäkukkia, joita keväällä sisällä esikasvatin ja jotka ovat kylmähkön ja sateisen alkukesän vuoksi melko kituaalisti lähteneet kasvuun, sekä kitkenyt äidin kukkapenkkiä ja häätänyt tuholaisia ruusupensaista. Kuvia pihan kasveista on kertynyt jo runsas määrä ja tässä taas osa niistä:
kesäharso
kuunlilja kukkii
ihana malva!
korallikeijunkukka jälleen kasvanut lisää!
aitoelämänlanka
Hosta 'Stained Glass'
Hosta 'Orange Marmalade'
keskipäivänkukka
kehtolehti
sammakko(!)
Kukkaisaa ja rehevää kesänjatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti