Kimppuja ja asetelmia

Suuntautumisen ensimmäinen viikko on nyt takana päin ja hirveästi on tullut tehtyä kaikenlaisia kimppuja ja asetelmia! Kimppujen tekoon opin uuden tavan ja nyt se on huomattavasti helpompaa. Tähän mennessä niiden teko on ahdistanut aika kovastikin, kun en ole saanut tehtyä niistä sellaisia, kuin olisi pitänyt, mutta onneksi niiden tekoon on olemassa erilaisia tekniikoita! Koko viikko on ollut melkoisen kiireinen, joka tuntuu jaloissakin, kun on tarvinnut seistä melkein koko päivän kukkien parissa askarrellessa. Luova ajattelu on rankkaa ja välillä iskee ahdistus, kun ei saa kukkia taipumaan juuri niin kuin haluaisi. Pitää muistaa, että ne ovat eläviä luontokappaleita ja vaurioittuvat herkästi liian kovakouraisissa otteissa! Itse olen saanut kokea tämän ainakin muutamaan otteeseen tämänkin viikon aikana, kun varsia on katkennut ja terälehtiä pudonnut...

Kimppuja ja asetelmia tehdessä on tärkeä tehdä ensin esityö. Kukkien varsista pitää poistaa turhat lehdet, piikit ym. ja tehdä imupinnat, kuten välivihreinä käytettäviin erilaisiin oksiinkin. Ei siis riitä, että törkkäilee niitä kukkia ja oksia miten ja minne sattuu. Seuraavista kuvista saattaa käydä ilmi, kuinka näitä eläviä materiaaleja kuuluu ja ei kuulu säilyttää työskentelyn edetessä. Tässä siis kuvia töistäni ja työpöydästäni:

HUOMIO! Kimput ja asetelmat saa kestämään kauemmin hyvinvoivina, kun hedelmiä ei pidetä leikkokukkien läheisyydessä. Hedelmät (omenat erityisesti) erittävät etyleeniä, jolla on kukkiin vanhentava vaikutus.

Loma-askartelua

Hiihtoloman aikana on tullut lähinnä vain hoidettua kasveja; kastelua ja sen sellaista mullan vaihtoa ja isompaan ruukkuun vaihtoa.

Ennen lomaa kävin Kasvitieteellisestä ostamassa haaveissani olleen posliinikukan (Hoya diversifolia) ja loman alussa kävin ostamassa sille kiipeilykehikon, jonka ympärille se on iloisesti alkanut kiertyä. Jännä seurata miten kasvit voivat liikkua niin paljon yhden vuorokauden aikana! Tämä minun posliinikukkani on joka aamu eri asennossa, kuin illalla ja valoa kohti se yrittää kovasti kurkotella (sekä muita kasveja kohti!).

Alkuvuodesta ostin myös ihmepensaan, joka on kovasti kasvattanut uutta lehteä ja hieman kerännyt väriä lehtiinsä, jotka olivat kaupassa vielä niin kalpean kellertävät. Sitä olen välillä sumutellut, kun siitä se kuulemma pitää. :)

Santtujakin on tullut taloon lisää ja koska tämä santtulaumani vain suurenee, niin kävin ostamassa niille ihan oman hyllyn! Tämä hylly sijaitsee eteläikkunalla ja siinä on 3 lasihyllyä, joiden läpi auringon valo sitten kesällä mukavasti paistaa. :) Pitää luultavasti hommata aamuauringolta suojaava varjostuskangas tms. tuohon hyllyn eteen, koska näin eteläikkunalla paiste saattaa olla liian voimakas näille paavalinkukille. Suunnitelmissa oli myös hommata hyönteisiltä suojaavaa verkkokangasta, mutta näillä näkymin en tulekaan sitä hankkimaan, vaan tyydyn sitten syksymmällä häätämään tuholaiset kemiallisesti tai biologisesti. Lisäksi suunnitelmissa on hommata ehkä kesällä ennen syksyä led-valot hyllyjen alle antamaan kasveille edes vähän valoa pimenevän syksyn ja talven ajaksi. Kuuleman mukaan nämä led-valot eivät vielä ole kovin tehokkaita ja ovat tehoonsa nähden vielä kovin kallis hankinta. Luultavasti hommaan lux-mittarin ja käyn sen kanssa kaupoissa mittailemassa lamppujen tehoa ennen hankintaa. Tällä hetkellä käytössä on jalkalamppu ja klipsulamppu, jossa tavallinen paljon lämpöä tuottava hehkulamppu, joka pitäisi vaihtaa toisenlaiseen. Kaikenlainenhan valo on hyväksi kasveille, mutta ne käyttävät hyväkseen vain tiettyjä sävyjä, aallonpituuksia ym. 

Koska hyllyt ovat lasia, päätin aluslautasten alle laittaa hieman pehmikettä. Nämä "pehmikkeet" on tarkoitettu esim. tuolin jalkojen alle ja leikkasin yhden isomman palan neljään pienempään osaan ja liimasin aluslautasen pohjaan.

Pari santuistani on aloittanut uuden kukinnan kasvilampun ansiosta, joten kai on uskominen, että niissä jotakin tehoa on!

Loman aikana myös muutama pistokas on päässyt multaan ja liikaan märkyyteen kuolevasta santusta otettu pistokkaita ja laitettu veteen juurtumaan. Nämä kukat ovat erittäin herkkiä liialliselle kastelulle ja niitä on todella vaikeaa saada enää elpymään ennalleen. Lieneekin siis paras vaihtoehto tämä pistokkaiden ottaminen, mikäli haluaa saada kasvin pelastettua.

VINKKI! Mikäli kasvien ympärillä alkaa lennellä harsosääskejä, kannattaa laittaa esim. reajuustopurkkiin vettä ja pari lorausta nestesaippuaa. Tämä houkuttelee kyseisiä öttiäisiä ja ne hukkuvat saippuaveteen. Mitään hirveää haittaa harsosääskistä ei kasveille ole (toukat syövät nuorien kasvien hentoja juuria), mutta ne ovat muuten ärsyttäviä vierailijoita. Purkki saippuaveden kera kannttaa sijoittaa kasiven läheisyyteen.

Viherpiha-lehti

Äitini tilasi minulle Viherpiha-lehden ihan yllättäen. Minulle ei ole ennen tullut tilauksesta mitään puutarha-lehtiä, joten mielenkiinnolla kyllä lueskelen tätä. Kriittisesti odotin tätä lehteä, mutta kyllä siitä vain löytyy mielenkiintoisia juttuja myös alan opiskelijoille!  Tässä numerossa 2/2014 on asiaa oksien leikkukasesta, jota on koulussa opiskeltu oikein olan takaa. Silmiini osui pieni maininta myös luonnonmukaisesta torjunta-aineesta, joka alkoi itseäni kiinnostaa, sekä artikkeli luonnonmukaisesta puutarhasta.

Tässä Viherpihan numerossa myös kerrottiin, että Suomessa viljellään 0,6 miljoonaa saintpauliaa eli paavalinkukkaa vuodessa!

-----------------

Tämä on viimeinen hiihtoloman päivä ja huomenna alkaa se kauan odotettu suuntautuminen kukka-puolelle! Opiskelusta kertovat päivitykset tulevat siis jatkossa olemaan kukkakaupan ja puutarhakaupan opinnoista. :)

Tuotanto osa 2, viikot 1, 2 ja 3 + Viher osa 2, viikot 1, 2 ja 3 (7.1.-14.2.2014)

Meinaa taas jäädä tämä blogin kirjoittaminen vähemmälle, kun koulussa ja kotona tapahtuu niin paljon kaikenlaista.

Tuotanto osa 2

Koulussa ollaan käsitelty kasvinsuojelua kasvintuhoojia vastaan, yrttejä ja mausteita, ollaan leikattu omenapuita noin -10 asteen pakkasessa, käyty läpi kylmiössä yhä olevia omenoita ja poistettu niistä jo pilaantuneet yksilöt, sekä laitettu kasvihuoneella yhtä huonetta valmiiksi kurkun taimia varten. Lisäksi ollaan opiskeltu kalkitusta ja lannoitusta, sekä kasvihuoneista ja niiden toiminnasta. Kaikinpuolin kattavaa ja kiintoisaa uutta asiaa on siis tullut taas opiskeltua näiden muutaman viikon aikana.

Kasvinsuojelu ja kasvintuhoojat

Kasvinsuojelu on lyhyesti sanottuna suojelua kasvintuhoojilta. Kasvinsuojeluun sisältyy torjunta tuhoeläimiä, kasvitauteja, rikkakasveja ja fysiologisia häiriöitä vastaan. Kasvitauteihin kuuluu mm. sienitaudit, bakteerit ja virukset. Tuhoeläimiin mm. hyönteiset, punkit, sukkulamadot, linnut ja nisäkkäät. Rikkakasveihin taas varsinaiset rikkakasvit ja levät, sammaleet yms. Fysiologisiin häiriöihin puolestaan kuuluu mm. veden/hapen puute ja ravinteiden puutostilat.

Kasvitauteja on erilaisia, esim. harmaahome, möhöjuuri, Fusarium-sieni, pahkasieni ja härmä. Tuhoeläimiä on kirjava joukko ja niitä voi torjua kemiallisesti tai biologisesti. Tämä biologinen torjunta oli minulle ihan uusi asia. Olen kyllä tiennyt, että eliöt popsivat toisiaan, mutta en sitä että tätä luonnonmukaista toimintaa käytetään hyväksi ihan tietoisesti kasvintuotannossa.

Itse olen käyttänyt mäntysuopaa kirvojen torjunnassa, mutta se on joka kerta pilannut koko kukinnon kyseisen käsittelyn jälkeen, joten olen alkanut miettiä muita vaihtoehtoja päästäkseni öttiäisistä eroon. Olin niin epätoivoinen, että turvauduin Provadoon, kun uskon, että jokainen Saintpauliani oli jo kirvojen hyökkäyksen alaisena, joten muuten olisin joutunut suihkuttamaan mäntysuopaa jokaiseen kymmeneen santtuuni ja näin tuhoamaan niistä myös kauniit kukinnot. Provadoa ei enää myydä kaupoissa harrastekäyttöön, joten sen tilalle on alettava etsiä jotakin muuta ainetta tuholaisten torjuntaan. Saatan myös tulevaisuudessa kokeilla biologista torjuntaa, vaikka se onkin hieman kalliimpaa, eikä tuloksista ole takeita.

Viher osa 2

Viherin puolella ollaan suurimmaksi osaksi leikattu puita, opeteltu tunnistamaan havuja ja puita niiden silmuista ym. perusteella näin talviaikaan. Kannojakin putsailtiin ja ruukutettiin. Yksi ryhmätyökin tuli tehtyä ja aiheina olivat ruusut, köynnökset, perennat, kesäkukat ja koristeheinät. Oikein olivat vuodenaikaan sopivia aiheita... ;) Tähän aikaan vuodesta viherin puolella lienee suurimmat työt painottuvan puiden/pensaiden leikkaukseen ja niistä syntyvien roskien kuljettamiseen kompostiin ym. keräyspaikkaan. Ainakaan itselleni ei tästä viherin osasta muuta jäänyt juurikaan mieleen. 

Koetahti on ollut koko perusopintojen ajan melkoinen ja viherin viimeisenä perjantaina ennen loman alkua oli peräti 3 koetta! Loman jälkeen alkaakin sitten suuntautuminen ja minä valitsin sen kukkapuolen. :)

HYVÄÄ HIIHTOLOMAA  JA KEVÄÄN ALKUA KAIKILLE!